Miksi palautetaidot ovat tärkeitä?

Miksi palautetaidot ovat tärkeitä?

Palautteen tulisi olla kaikkien oikeus työyhteisössä. Tämä pätee niin positiiviseen kuin rakentavaankin palautteeseen. Positiivinen palaute on tekemisen polttoainetta – vahvistusta siitä, että se mitä teen, on merkityksellistä ja arvokasta. Se ruokkii motivaatiota ja tunnetta siitä, että panokseni on tärkeä. Rakentava palaute puolestaan mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja uusien käyttäytymismallien luomisen. Sen tehtävä on sujuvoittaa paitsi itse tekemistä, myös ihmisten välistä yhteistyötä ja kommunikointia.

Miten palautetta sitten tulisi antaa ja vastaanottaa? Valmiudet palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen ovat meillä ihmisillä eri tasoisia. Toisille kehuminen on arkipäivää ja toisille todella vierasta. Toinen huomaa herkästi epäkohdat ja tarttuu niihin siinä missä toinen mieluummin sivuuttaa ikävämmät keskustelut. Tämä tulee huomioida palautekulttuurin rakentamisessa.

Onnistunut palautetilanne pitää sisällään paljon – se on yhdistelmä muun muassa vuorovaikutus-, ja tunnetaitoja sekä tilannetajua. Kuitenkin ennen kaikkea se on aitoa halua auttaa palautteen vastaanottajaa kehittymään. Positiivisen palautteen osalta tämä tarkoittaa toiminnan ja ammatillisen itsetunnon vahvistamista ja rakentavan palautteen osalta sanojen muotoilua niin, että vastapuolella on mahdollisuus saada työkaluja tulevaisuuteen. Kyky asettua toisen asemaan (empatiakyky) auttaa havaitsemaan, millä tavoin ja milloin tilanne kannattaa ottaa käsittelyyn.

Palautetilanteessa on siis aina jossain määrin tunnelatausta mukana ja ehkäpä juuri siitä syystä se koetaan usein hankalaksi. Miten toisen tunnereaktioon voi valmistautua tai miten sitä tulee käsitellä? Tätä tärkeämpää on kuitenkin oppia tunnistamaan omia käyttäytymismallejaan ja niiden aiheuttamia tunteita sekä opetella käsittelemään niitä. Toisen reaktio ei ole meistä kiinni, mutta voimme vaikuttaa paljon siihen, kuinka vahvana tunnereaktio tulee – valitsemalla tapamme vuorovaikuttaa. Omaan tunnelataukseemme voimme vaikuttaa opettelemalla tunnistamaan sitä ja sen aiheuttajaa sekä ottamalla aikalisää tilanteen purkamiselle, mikäli koemme siitä olevan hyötyä vaikkapa malttimme säilyttämisessä.

Palautetaitojen harjoittelu on turvallista yhteisössä, jossa palaute on osana toimintatapoja. Tällöin todennäköisemmin ollaan keskitytty tai keskitytään ilmapiirin turvallisuuteen sekä luottamuksen rakentamiseen sille tasolle, että palautetilanne voi onnistua. Ihmiset, jotka ovat meille merkityksellisiä, saavat meidät todennäköisemmin keskittymään tarkkaan siihen, miten viestimme. Ihmisistä, joihin emme luota, tuskin koskaan muodostuu meille merkityksellisiä.

Siksi ennen kuin mitään vippaskonsteja kannattaa alkaa harjoitella, on ensimmäisen askeleen oltava luottamuksen rakentaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen. Nämä ovat edellytyksiä sille, että sekä positiivista että rakentavaa palautetta voi antaa niin, että sillä on aito, kehittymistä tukeva tarkoitus. Kun luottamus on riittävällä tasolla, ei ole enää myöskään niin suurta tarvetta pyrkiä välttämään konflikteja. Tämä edesauttaa avoimen palautteen antamista myös silloin, kun se tuntuu vaikealta ja saattaa aiheuttaa konfliktin.

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja pystyy harjoittelemaan ja kehittämään. Päätös tähän asiaan keskittymisestä tulee tehdä koko organisaation tasolla, sillä palaute kuuluu kaikille – ei pelkästään johtajilta henkilöstölle vaan läpileikkauksena organisaatiosta. Yksittäisten henkilöiden voi olla jopa mahdoton kehittää kulttuuria ilman koko organisaation tukea taustalla. Sen sijaan, että joidenkin taidot ovat erinomaisella tasolla, onkin tärkeämpää että kaikkien taidot ovat riittävällä tasolla.

Vastaa

Close Menu