Rekrytointi-ilmoituksissakin toistuvasti esiintyvä termi ”tiimipelaaja” on moneen työpaikkaan toivottu tyyppi, mutta mitä tällainen hyvä tiimipelaaja oikein tarkoittaa? Ja alkaako muidenkin mielestä kyseinen termi olla yhtä kulahtanut kuin ”näköalapaikka”, jota näille hyville tiimipelaajille on aina tarjolla? Mitä siis ovat hyvät tiimityötaidot, joihin tiimipelaajuudella viitataan? Tässä blogitekstissä jaamme ajatuksiamme aiheesta.
Millaisia ominaisuuksia on hyvällä tiimipelaajalla?
Hyvä tiimipelaaja tai hyvä työkaveri ovat varmasti aina myös subjektiivisia kokemuksia, mutta joitain yleisesti hyvinä pidettyjä ominaisuuksia varmasti löytyy. Ajattelemme hyvien tiimityötaitojen pitävän sisällään ainakin seuraavia:
- Tavoitteellisuus. Hyvä tiimipelaaja on tavoitteellinen, ja hänelle on merkitystä sekä sillä mitä yhdessä tavoitellaan että sillä, päästäänkö noihin tavoitteisiin. Tällainen tiimiläinen on kiinnostunut myös muiden ponnisteluista tavoitteiden eteen.
- Vastuun ottaminen ja kantaminen. Tiimikaveri ”ottaa koppia”, eikä keskity aktiivisesti välttelemään vastuuta.
- Hyvät vuorovaikutustaidot (dialogitaidot, aktiivinen kuuntelu, kiinnostus muita kohtaan). Sosiaalisesti taitavan tiimikaverin kanssa arjen keskustelut soljuvat vaivattomasti, eikä vaikeammatkaan keskustelut lamaannuta.
- Luotettavuus (luottamus työn jälkeen sekä toiseen tiimikaverina). Usko siihen, että tiimikaveri tekee lupaamansa asiat ja tekee ne laadukkaasti. Samalla luotto siihen, että tiimikaveri haluaa myös sinulle hyvää, eikä toimi vain henkilökohtaisten intressiensä ajamana.
- Yhteisen edun ajaminen. Tunne siitä, että tavoittelemme yhteistä hyvää, ja tilanteissa joissa on riski sen vaarantumiselle, löytyy kyky puuttua tilanteeseen. Hyvä tiimikaveri luo turvaa ja puuttuu tilanteisiin, joissa turvan tunne on vaarassa rikkoutua.
- Joustavuus. Tällä emme tarkoita pelkästään joustavuutta työtehtävien suhteen, vaan lisäksi joustavuutta esimerkiksi näkemyksissä/keskustelussa. Jos omasta kannastaan pitää kiinni joustamattomasti viimeiseen asti silloinkin kun tiimin edun kannalta olisi hyödyllistä joustaa, saattaa tiimiläisissä nousta esiin turhautumisen tunnetta. Tämä liittyy vahvasti edelliseen eli hyvä tiimipelaaja havaitsee milloin omaa näkemystä kannattaa kyseenalaistaa ja joustaa yhteisen edun nimissä.
- Avun tarjoaminen ja pyytäminen. Hyviin tiimityötaitoihin luemme myös kyvyn tarjota apua sekä pyytää sitä itse. Jos näkee tiimikaverin tuskailevan liian ison työkuorman kanssa tai muutoin havaitsee paikkoja tarjota apua, on erittäin suositeltavaa tehdä niin. Nämä ovat tiimiläisten välisiä palveluksia, jotka parantavat yhteishenkeä, syventävät luottamusta ja rakentavat psykologisen turvallisuuden kokemusta. Kukaan ei jää tiimissä yksin. Yhtälailla on taito pyytää apua, sillä tarkkasilmäisimmätkään tiimiläiset eivät välttämättä aina havaitse avun paikkoja.
- Hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvä tiimipelaaja pitää huolta paitsi omasta hyvinvoinnistaan, mutta myös muiden tiimiläisten voinnista. Hän kysyy kuulumisia ja on aidosti kiinnostunut siitä mitä muiden elämään kuuluu. Jos tiimikaveri havaitsee, että toinen vaikuttaa erityisen väsyneeltä, stressaantuneelta tai toisaalta vaikka erityisen innostuneelta, hän on kiinnostunut kuulemaan kyseisiin fiiliksiin johtaneista syistä.
Hyvät tiimityötaidot eivät ole kuin valmis työkalupakki, joka pitää olla täydellinen ennen tiimissä työskentelyä, vaan ennemminkin kokoelma taitoja, jotka kehittyvät yhteistyön myötä. Nämä taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja sen vuoksi olisikin väärin olettaa, että ihmisellä on nämä kaikki valmiina työyhteisöön saapuessaan. Jokaisessa tiimissä on omat sosiaaliset koodinsa ja toimintatapansa, joihin tutustuminen vaatii aikaa ja muokkaa osaltaan tiimityötaitoja kyseiseen tiimiin parhaiten istuviksi. Uuden tiimiläisen sopeutumista voi edistää perehdyttämällä hänet näihin tiimin toimintatapoihin ja käytäntöihin.
Monet edellä mainituista taidoista kärsivät radikaalisti suuren kiireen ja stressin alla. Esimerkiksi avun tarjoaminen, joustava mieli ja hyvinvoinnista huolehtiminen saattavat jäädä sivuun energiansäästösyistä suuren kuormituksen alla. Onkin tärkeää pitää tiimin arki näiden ominaisuuksien toteutumista tukevina. Kiireisempiä jaksoja on jokaisessa työyhteisössä, eikä se ole mitenkään hälyttävää, mutta jos kokonaiskuormitus on jatkuvasti liian suurta, on erittäin todennäköistä että ihmiset ajautuvat lähinnä keskittymään selviämiseen. Tällöin aikaa ja energiaa ei ole huolehtia siitä, että tiimi toimii mahdollisimman hyvin, vaan on jopa todennäköistä että oman edun ja aseman säilyttäminen nousevat prioriteettilistan kärkisijoille.
Kuva: Unsplash
