You are currently viewing Luottamuksen rakentaminen tiimissä

Luottamuksen rakentaminen tiimissä

Luottamus on kaikkien ihmissuhteiden perusta, eikä sen arvoa voi vähätellä myöskään tiimityössä. Se on yhdessä onnistumisen tärkeimpiä elementtejä ja hyvällä luottamuksen tasolla tiimillä on mahdollisuudet saavuttaa paras mahdollinen potentiaalinsa. Luottamus antaa mahdollisuuden erilaisuuden aidolle hyödyntämiselle ja se sallii myös tiimin kehittymisen kannalta elintärkeiden konfliktien syntymistä ja käsittelemistä. Miten luottamus sitten rakentuu ja mitä se vaatii? Voiko luottamus olla päätös vai vaatiiko se aina taakseen kokemuksia, keskusteluita ja yhdessä työskentelyä?

Ihmiset kokevat luottamuksen rakentumisen eri tavoin ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten kasvatus ja aiemmat kokemukset ihmissuhteissa. Toisille luottamus voi olla päätös, joka toimii ikään kuin oletuksena aina uuden ihmisen astuessa elämään, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja kokemuksia luottamuksen tueksi. Tämä erilaisuus on hyvä ottaa huomioon tiimityössä ja antaa aikaa sekä tilaa luottamuksen rakentamiselle – se on aina hyvä vaihtoehto.

Tiimityössä luottamusta on hyvä rakentaa niin tavoitteiden, ihmisten kuin toimintatapojenkin välille. Työtehtäviin kuuluvista asioista voi olla helpompaa aloittaa ja niissä saadut positiiviset kokemukset ruokkivat myös ihmisten välisen luottamuksen syntymistä ja vahvistumista. Yhdessä jaetut kokemukset siitä, että hommat hoituvat tai siitä, että työkaveri hoitaa lupaamansa asian, vahvistavat luottamusta myös ihmisten välillä. Tiimitasolla luottamusta tavoitteista ja niiden saavutettavuudesta sekä toimintatapojen yhteneväisyydestä on hyvä vahvistaa aina tasaisin väliajoin. Kun tietyistä asioista on sovittu tietyllä tavalla, ja ne tapahtuvat sovitusti, yleensä on helppo luottaa näin käyvän seuraavallakin kerralla.

Tiimityön täyden hyödyn kannalta luottamuksen tason tulisi olla mahdollisimman korkea. Se näkyy esimerkiksi niin, että yksilö voi luottaa itseensä ja omaan asemaansa tiimissä, samoin kun hän osoittaa luottamuksensa muihin ja heidän asemaansa. Tämä ei muutu myöskään niissä hetkissä, joissa asioista ollaan eri mieltä. Luottamus ei siis vaadi taakseen samanlaisuutta, vaan erilaisuuden hyväksymistä ja sen näkemistä voimavarana. Jotta tämä on mahdollista, ihmisten tulisi tutustua toisiinsa työroolia syvemmällä tasolla. Mitä paremmin ihmiset tuntevat toisensa, sitä enemmän yhteisiä merkityksiä syntyy ja sitä helpompaa on ymmärtää ja hyväksyä toisen tapoja toimia. Myös konfliktitilanteiden ratkaiseminen on automaattisesti tärkeää, sillä yhteistyön etenemisen lisäksi on merkityksellistä myös säilyttää tärkeä ihmissuhde.

Luottamuksen vahvistaminen – milloin ja miten?

Luottamuksen rakentamiseen tiimissä tulisi keskittyä erityisesti silloin, kun tiimin kokoonpano kokee muutoksia – kokonaan uusi tiimi aloittaa, tiimi saa uuden jäsenen tai joku poistuu tiimistä. Nämä muutokset koettelevat aina jollain tasolla tiimin dynamiikkaa ja vaativat perusasioiden äärelle palaamista. Kukaan ei voi astua valmiiseen luottamuksen tasoon, vaan uuden tiimiläisen myötä tilanne alkaa tietyllä tavalla alusta. Samoin tiimin dynamiikka ei pysy muuttumattomana, kun joku sen jäsenistä lähtee tiimistä. Samankaltainen tilanne voi syntyä myös muusta tiimin kohtaamasta muutoksesta tai yhdessä koetusta haasteesta – näissä hetkissä luottamuksen vahvistaminen on tärkeää.

Syvemmän tason luottamuksen rakentaminen edellyttää ihmisten tutustumista toisiinsa ihmisinä – ei vain työkavereina roolien mukaan. Tätä voi edistää työyhteisössä luomalla myös rennomman keskustelun mahdollisuuksia ja aloittamalla esimerkiksi tiimin viikkopalaverin jollakin kysymyksellä, joka ei liity mitenkään työhön – jo pelkkä viikonloppukuulumisten kysely jokaisen osalta voi valottaa hieman sitä, millaisia tiimiläisiä löytyy työroolien takaa. Myös yhteisen rennon tekemisen järjestäminen työn ulkopuolella on hyvä esimerkki luottamusta lisäävästä toiminnasta. Työpaikalla avoimen ja keskustelevan kulttuurin luominen toimii parhaimpana luottamusta ja ihmisten välisiä merkityssuhteita lisäävänä tekijänä. Tämä tarkoittaa aikaa vapaalle dialogille – mahdollisuutta keskustella niin työasioista kuin niiden vierestä.

Kuvat: Unsplash

Vastaa